Joulukalenterin 7. luukku

Maanantaina 7.12. oli pitkästä aikaa selkeä taivas ja utelin, että onkohan meillä kenties Altairin havaintoilta. Unohdin tyystin koronarajoitukset, mutta olisihan meillä sentään etähavaintoilta. 

Meidän perheellä on yhteinen joulukalenteri, jossa on suklaan tai lelujen sijasta useamminkin jotain yhteistä tekemistä. Tonttu oli fiksuna laittanut meille tuolle päivälle tähtienkatselu -nakin!

Se on hyvä näin joulukuussa, kun pimeä tulee niin aikaisin. Ehtii lastenkin kanssa tähtitaivasta  toljottamaan ennen nukkumaanmenoa. 

Pakkasimme mukaan pienen kaukoputken ja kiikarit ja läksimme Veikon (7v) ja Elsan (5v) kanssa viereiselle kentälle, josta on hyvät näkymät moneen suuntaan. Ihan ensimmäiseksi bongasimme Marsin joka näkyi kirkkaana ja korkealla. Totesimme sen olevan selkeästi hieman punertava tai pikemminkin oranssihtava. Seuraavaksi suuntasimme kaukoputkemme kohti sumeaa tähtirykelmää, jolla on monta nimeä: Seulaset, Plejadit, M45, Seitsemän sisarusta, Pikkuotava jne. Tähtijoukko näytti kauniilta ja Elsa laski näkevänsä ainakin 13 tähteä kaukoputkella katsottuna. Veikko tähysti kiikareilla vieressä. 

Andromedan galaxi oli seuraavana listalla. Putki piti suunnata melkein kohtisuoraan zeniittiin. Onneksi olen ennenkin tihrustanut kohdetta, joten löysin sen alta aikayksikön, vaikka viereisen parkkipaikan valot häikäisivät sen verran, että oli hankala löytää taivaalta paikantamista helpottavia himmeämpiä tähtiä. Veikko ja Elsa ovat kokeneita kaukoputkella tiiraajia ja he hoksasivat okulaaria tuijottaessa helposti sumean läntin. Elsa olisi halunnut nähdä galaksin, mutta jouduin toteamaan, että siinä se nyt oli.

En malttanut olla suuntaamatta kaukoputkea vielä Perseuksen kaksoisklusterin suuntaan. Ihan tarkkaan en tiedä mihin kohtaan sen tyrkkäsin, mutta paljon erottui tähtiä. Veikko oli innoissaan! Totesin että linnunradan kiekko on juuri siellä suunnalla ja siellä niitä tähtiä näkyy tiuhassa. Näytin missä suunnassa linnunrata näkyisi jos näkyisi ja melkein pystyimme kuvittelemaan maitoisen tien taivaalla. Selitin että kun on oikein pimeää niin sitten linnunradan näkee selvästi, mutta että keskellä kaupunkia on niin paljon kaikkia valoja, että ei tule mitään.

Alkoi olla jo myöhä ja meininki sen mukaista. Iltapala sai kuitenkin odottaa vielä hetken ja bongasimme vielä tutun tähtikuvion: Otavan.

Yritimme ensin paljain silmin erottaa Otavan varren taipeessa olevan Mizarin viereisen himmeämmän Alcorin. Veikko tiesi mitä pitää katsoa ja löysi kohteen. Elsaa harmitti kun ei löytänyt, joten katsoimme vielä kaukoputkella. Sillä se homma helpottui!

Toivotaan että 21. päivä olisi suotuisat kelit ja tonttu vinkkaisi, että kannattaa yrittää tsiigata näkyykö todellinen joulun tähti 😉

Samaa kaikua keväästä

 Kirjoitan nyt lyhyesti.

Altairin toiminnassa, lähinnä kerhotoiminnassa kokeiltiin alkusyksystä taas fyysisiä tapaamisia kaikkine turvaväleineen, maskineen ja käsien desinfiointeineen. Ei toiminut ja samoihin aikoihin koko maan Koronatilanne heikkeni. Palasimme verkkokerhoiltojen pitoon ja samalla otimme käyttöön Googlen Work Space-palvelun, josta myöhemmin lisää.

Nyt siis kaikki yhteinen toiminta on verkossa ja harrastuksesta sekä yhdistyksestä kiinnostuneet pääsevät näppärästi tutustumaan siihen mitä me keski-uusmaalaiset tähtiharrastajat teemme. 

Toiminta on verkossa "toistaiseksi".

Verkkokerhoilta

Korona-viruksen suljettua Suomen jäivät tauolle myös Altairin kerhoillat. Yhdistyksen hallitus päätti keskeyttää toiminnan koko kevääksi ja pian myös Valtioneuvosto komensi kaupungit sulkenmaan kaikki yhdistysten ja harrastusryhmien käytössäolevat kerhotilat. Niin meni Altairinkin kerhohuoneella lappu luukulle. Ei kuitenkaan kulunut, kuin se ensimmäinen viikko ja jo heti ensimmäisenä peruutettuna kerhoiltana oli käynnissä verkkokerhoilta. Yhdistyksen nuoremman väen kehotuksesta valisimme alustaksi Discordin, joka osottautuikin aivan mainioksi työvälineeksi.

Parituntisen verkkokerhoillan aikana yhdeksän kerholaista, eli aika lailla sama määrä, kuin normaaleina iltoinakin keskusteli aivan laidasta laitaan erilaisista harrastusjutuista. Päälimmäisinä tietysti muutokset yhdistyksen toiminnassa, Discordin ominaisuudet sekä lähiviikkojen aikana kirkastuva komeetta. Toni kertoilikin aika laajasti tuon taivaallisen ilmestyksen luonteesta ja havaitsemisesta.

NOVA:n illassa havaitsemaan

Kulunut talvi, jos tätä lumetonta ja pimeää ajanjaksoa on talveksi kutsuttava on ollut havaintojen kannalta kaikkea muuta, kuin suotuisia. Pilvisiä iltoja, viikkoja ja jopa kuukausia yksi toisensa perään. Ja juuri nyt, kun illat alkavat vaalentua osuu sitten kohdakkain selkeä taivas ja ohjelmallinen kerhoilta. Arpa suosi tällä kertaa nuorten Tähtikerho NOVAa ja pääsimme havaitsemaan niin Venusta, Betelgeusea, Orionin sumua, kuin Seulasiakin. Putkena oli yhdistyksen Mizar Tal-1 -kaukoputki ja yhden kerholaisen kiikarit kerhon jalustalle aseteltuina.